Arvoisat Aluetieteilijät

Olen Timo Isolähteenmäki 31-vuotias vuonna 2002 valmistunut aluetieteilijä ja työskentelen tällä hetkellä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtajana.

Region puheenjohtaja Olli Poutanen pyysi minua kirjoittamaan nettisivuillenne tarinaa siitä, miten aluetiedettä opiskelleen urapolku opiskeluiden jälkeen on edennyt ja pohtimaan vähän kysymyksiä siitä, millaisia valmiuksia aluetiede työelämään antaa. Haastavia aiheita sinänsä ja tietysti myös sellaisia kysymyksiä, joita itse tuli opiskeluaikana pohtineeksi.

Aloitetaan historia kertauksesta sen verran, että oma aluetieteen opiskelijan urani alkoi armeijasta kotiuduttuani hieman poikkeuksellisesti tammikuussa vuonna 1999 ja maisterin paperit sain kouraani vuoden 2002 keväällä. Näin ollen oma opiskelu urani oli melko intensiivinen pätkä ja kestoltaan kokonaisuutena noin 3,5 vuotta. Syitä nopeaan pyrähdykseen oli muutamia, joista tärkeimmiksi nostaisin alkuvaiheen tiiviin opiskelutahdin (piti kiriä elokuussa aloittaneet kurssikaverit kiinni) ja toisena sen, että meille muodostui hyvä ja tiivis opiskelijaporukka, jonka kanssa suhteellisen tehokkaasti hoidettiin harjoitustyöt, ryhmätehtävät, esitelmät sun muut alta pois. Lieneekö sattumaa vai kohtaloa, mutta iso osa näistä kavereista työskentelee tänä päivänä erilaisissa konsultintehtävissä niin kansainvälisissä kuin kotimaisissakin konsulttitaloissa.

Huolimatta suht ripeästä opiskeluvauhdista tulivat kuitenkin myös erilaiset verkostoitumistapahtumat, kissanristiäiset jne tutuiksi ja eri tieteenaloilta on edelleen tänä päivänä paljon hyviä kavereita ja tuttuja, joita nähdään säännöllisesti niin työelämän kuin vapaa-ajankin puitteissa. Katsoisin, että nämä muodostuneet verkostot ovat myös erittäin tärkeitä ja aidon oikeasti merkittäviä kanavia tulevaisuutta ajatellen. Suhteellisen luonnollistahan on, että samoja aineita opiskelleita ihmisiä, joilla on samantyyppisiä kiinnostuksen kohteita kuin itsellä, kohtaa myös jatkossa työelämän tyrskyissä.

Opiskeluaikana mietitytti usein se, että mitäs tällaiset aluetieteilijät oikein mahtavat isona tehdä ja millaisiin tehtäviin he sijoittuvat. Oman kokemukseni perusteella aluetiede on tieteenala, joka luo hyviä työelämä valmiuksia suhteellisen monille aloille. Sinällään ala on laaja, mutta erikoistumisen kautta aluetiede mahdollistaa monta erilaista suuntautumisvaihtoehtoa omien intressien ja kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Itse opiskelin paljon kaupallisia aineita sivuaineina, jotka ovat olleet hyödyllisiä valintoja omaa urapolkuani tarkastellessa. Monet opiskelukaverit lukivat muun muassa yhdyskuntasuunnittelua tai ympäristöpolitiikkaa. Näin jälkikäteen pohdittaessa uskoisin, että on hyvä keskittyä johonkin pääteemaan opinnoissa, joka sitten suuntaa selkeämmin omaa sijoittumista työelämään, kuin se että lukee muutaman opintokokonaisuuden sieltä ja muutaman täältä. Jonkinlainen yhtenäisyys ja loogisuus opiskelussa selkeyttää osaltaan myös mietintöjä siitä, mitä ne tulevaisuuden työtehtävät voisivat olla.

Oma polkuni työelämässä on kulkenut lyhyesti kuvattuna seuraavasti. Opiskelujen loppuvaiheessa työskentelin Elisaan kuuluvassa Indata Oy:ssä myyntitehtävissä ja samaan aikaan tein graduani Pohjois-Satakunta säätiölle, liittyen osaamiskeskittymän suunnitteluun. Valmistumisen jälkeen siirryin Turun Kauppakorkeakouluun tutkijaksi, tekemään projektia liittyen Satakunnan B- to B palveluihin ja niiden kehittämiseen liittyen, josta sitten hyppäsin reilun viiden vuoden rupeamaan perustamaan Kaakkois-Pirkanmaan Yrityspalvelukeskusta Pälkäneen, Kuhmalahden, Luopioisten ja Sahalahden kuntien alueelle. Tuosta tehtävästä siirryin sitten nykyiseen paikkaani Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n toimitusjohtajaksi.

Työurani on ollut opiskelujen jälkeen suhteellisen tiivis ja onnekseni voin todeta, että olen päässyt tekemään sellaisia asioita, jotka koen ja olen kokenut kiinnostaviksi sekä asioita, joita uskoin valmistuttuani tekeväni.  Uskoisin, että kaikilla on, tai ainakin opiskelun aikana muodostuu, jonkinlainen käsitys siitä, millaisia tehtäviä tulevaisuudessa haluaa tehdä. Kun mielikuva siitä on selkiytynyt kannattaa tarmo suunnata niin, että keskittyy opintokokonaisuuksiin, jotka tukevat näitä tulevaisuudessa odottavia tehtäviä . 

Kilpailu työpaikoista on tänä päivänä kovaa, kuten tiedämme, mutta muun muassa opiskeluaikaiset työharjoittelut kannattaa pyrkiä tekemään niin, että niistä oikeasti olisi hyötyä tulevaisuuden työpaikan metsästyksessä. Sinällään kuten jo totesin aluetiede luo hyvät työelämä valmiudet erilaisine tutkimuksineen, tiedon hakuineen, esitelmineen jne. Eli tieteenalalla tehdään paljon sellaisia harjoitteita, joita tämän päivän työelämässä asiantuntija ja esimiestehtävissäkin vaaditaan.

Kun miettii vielä opiskeluaikaisia kavereita ja heidän sijoittumistaan työelämässä, voi todeta, että aluetiede antaa valmiuksia monenlaisiin töihin ja luo pohjan, joilla selkeästi on kysyntää työmarkkinoilla. Tuttuja aluetieteilijöitä työskentelee isohko joukko erilaisissa aluekehitykseen liittyvissä tehtävissä, EU-asioiden parissa, tutkimusmaailmassa, konsultointitehtävissä, yksityisensektorin asiantuntija- ja johtotehtävissä jne. Työtehtäviä on yhtälailla valtionhallinnossa, yksityisellä sektorilla kuin kuntakentässäkin, eli mahdollisuuksia on paljon, kunhan se oma lokero laajasta kokonaisuudesta hahmottuu.

Tällaisen stoorin kautta toivotan teille kaikille aluetieteen opiskelijoille tsemppiä opintoihin ja valmistumisen jälkeiseen työpaikan metsästykseen!

Timo Isolähteenmäki
timo.isolahteenmaki[at]ylojarvi.fi