Hallintotieteilijä rakentamisen osastolla
Opiskeluhistoria:
- Ympäristöinsinööri (AMK)
- Hallintotieteiden maisteri
Nykyinen työ:
- Asiantuntija, ympäristöministeriö
Aiemmat työpaikat:
- Suunnittelija, ympäristöministeriö
- Projektityöntekijä, Ekokumppanit Oy
- Tutkimusinsinööri, Mikkelin ammattikorkeakoulu
YMPÄRISTÖINSINÖÖRISTÄ HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIKSI
Aloitin oman opintopolkuni Mikkelin ammattikorkeakoulussa Ympäristöteknologian koulutusohjelmassa vuonna 2011. Koulutusohjelma valikoitui puoliksi sattumalta, vaikkakin ympäristö, luonnonsuojelu ja kestävä kehitys ovat olleet teemoja, jotka ovat kiinnostaneet minua aina sekä tieto, että tulevaisuudessa tarvitaan monipuolisia ympäristöalan osaajia. Tiesin jo hyvin varhaisessa vaiheessa ammattikorkeakouluopintojani, että haluan jatkaa opiskelua pidemmälle valmistumisen jälkeen. Tampereen yliopiston ympäristöpolitiikan ja aluetieteen maisteriohjelma valikoitui seuraavaksi opiskeltavaksi tutkinnoksi hyvinkin helposti, koska Tampereen yliopistolla oli kattavin maisteriohjelma minua kiinnostavista aihealueista, kuten alueelliset muutokset, elinympäristön laatuun vaikuttavat tekijät ja ympäristöpoliittisten kiistojen hallinta.
Pääsin sisään Tampereen yliopistoon vuonna 2015 erillisvalinnan kautta. Opiskelut yliopistossa alkoivat vauhdikkaasti ja tavoitteena oli suoriutua opinnoista nopeasti. Tässä auttoi hyvä opiskeluporukka, jossa oli todella kiva tehdä ryhmätöitä yhdessä ja muutenkin jakaa opiskelun haasteita ja tsempata toisia. Opintoihini kuului joitakin täydentäviä opintoja hallintotieteen kandiohjelmasta, ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opintosuunnan syventävät opinnot sekä valinnaisia opintoja. Valinnaisia opintoja poimin yleisestä hallintotieteestä ja julkisoikeudesta sekä Reykjavikin yliopiston vaihdossa organisaatiopsykologiasta. Itse koin vaikeaksi valita vain yhden tutkintoa täydentävän opintokokonaisuuden, joten päädyin valitsemaan useita minua kiinnostavia kursseja.
Omana opiskeluaikana osana maisteriopintoja tuli suorittaa 10 opintopisteen työharjoittelu, jonka koin todella hyödyllisenä väylänä kohti haluamaani urapolkua. Aiemmat ammattikorkeakouluaikaiset työharjoittelut ja sen jälkeiset työpaikat olivat hyvin teknillispainotteisia, joten harjoitteluni sekä projektityöntekijän paikka Ekokumppaneilla antoi minulle hyvää työkokemusta sekä viitoitti suuntaa asiantuntijuuteen.
VALMISTUMISEN JÄLKEEN UNELMATYÖPAIKKAAN
Kun valmistuminen on käsillä, on luonnollista pohtia, minne haluaa töihin ja mistä löytää työpaikan, joka kiinnostaa itseä ja on sopivan haastava. Vietin opiskelujeni loppuajan Islannissa vaihdossa, josta myös aloitin työnhaun. Olin tehnyt jo graduni ja kaikki opinnot olivat kasassa. Päätin, että jos en löydä Suomesta mieleistä paikkaa heti vaihdon päätyttyä, niin jään hetkeksi Islantiin. Työpaikkoja selaillessa eteeni sattui kuitenkin suunnittelijan virka ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelmaan, jota päätin hakea, koska tehtävänkuva oli kiinnostava ja olin jo pitkään halunnut työskennellä ympäristöministeriössä. Pääsin haastatteluun, joka hoidettiin poikkeuksellisesti etänä. Tämän jälkeen minut vielä kutsuttiin paikan päälle Helsinkiin jatkohaastatteluun ja vuoden lopulla sain päätöksen, että minut on valittu virkaan. Aloitin työt 2018 tammikuussa ja maisterin paperit sain helmikuussa.
Työnhaku on aina epävarmaa aikaa ja tärkeintä on muistaa omat kyvyt sekä osaaminen, eikä alkaa epäröidä omia valintoja opiskeluissa ja uralla. Itse en ehtinyt hakea töitä pitkään, koska oikea paikka osui kohdalleni nopeasti. Osaamisprofiilini oli sopiva suunnittelijan työhön ja sen vaativuustasoon sekä vaikutin haastattelun perusteella sopivalta henkilöltä tiimiin. Aloittaessa työnhaun opintojen päättyessä, kun työkokemusta ei ole vielä paljoa, tärkeintä on tuoda esiin omat vahvuudet menestyä työssä sekä halu oppia ja kehittyä.
Työnimikkeitä, joissa olen ollut opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen ovat tutkimusinsinööri (Mikkelin ammattikorkeakoulu), projektityöntekijä (Ekokumppanit Oy), suunnittelija (ympäristöministeriö) ja asiantuntija (ympäristöministeriö). Valmistuttuani ympäristöinsinööriksi vuonna 2014 ja saatuani ensimmäisen opiskeluja vastaavan työpaikan tutkimusinsinöörinä, koin että oma vahvuuteni ei ole teknisten asioiden parissa, joten opintojen aloittaminen Tampereen yliopistossa oli urapolkuni kannalta oikea valinta. Maisterintutkinto ja oikea pääaine veivät minua lähemmäksi niitä työpaikkoja, joissa halusin toimia tulevaisuudessa.
ASIANTUNTIJANA MINISTERIÖSSÄ
Kuten tekstissä on käynyt jo ilmi, toimin siis asiantuntijana ympäristöministeriön hallinnoimassa valtioneuvoston yhteisessä puurakentamisen toimenpideohjelmassa. Työnkuvaani kuuluu vastata julkisen puurakentamisen edistämiskokonaisuudesta ja ohjelman myöntämien avustusten hallinnoimisesta. Työ ministeriössä on hyvin monipuolista ja kliseisesti myöskin, yksikään päivä ei ole samanlainen. Työhöni kuuluu valtionhallintoa vaativaa osaamista, jotka liittyvät muun muassa hankintaan, valtionavustuksiin, budjetinhallintaa ja viralliseen työryhmätyöskentelyyn. Tämän lisäksi oleellinen osa työtäni on viestintä, sidosryhmätyöskentely sekä ohjelmatoiminnan suunnittelu ja valvonta. Tyypillinen työpäivä pitää sisällään hanketiimin kokouksia, sidosryhmätapaamisia, sopimusten hallintaa ja hankkeiden valvontaa sekä uusien toimenpiteiden suunnittelua hallitusohjelman toteuttamiseksi.
Päädyin nykyisiin työtehtäviini ensimmäisen ympäristöministeriön työni, suunnittelijan työn kautta. Suunnittelijana vastuuni oli enemmän hallinnollisissa prosesseissa sekä viestinnässä. Työnkuvaani muutettiin ohjelmatoiminnan laajentamisen yhteydessä. Hallinnon hallitseminen on tärkeää ja antaa hyvät valmiudet käsittämään, miten tietyt sisäiset prosessit toimivat ja kuinka paljon hallinnollista taakkaa jotkut toimenpiteet aiheuttavat ja miten niitä voidaan keventää. Tämä on erityisesti hyvä tiedostaa, kun suunnittelee uusia kehittämistoimenpiteitä. Ympäristöministeriö on työpaikkana hyvin tasainen organisaatiorakenteeltaan, vaikkakin jotkut prosessit vaativat tarkan järjestyksen ja virkahenkilöillä on selkeät vastuualueet. Tästä huolimatta olen saanut jatkuvasti mahdollisuuksia kehittyä ja oppia uutta sekä ottaa vastuuta vaativimmista tehtävistä. Työympäristö on tukenut omaa ammatillista kehittymistä oikeaan suuntaan.
Nykyiset työtehtäväni vastaavat hyvin opintojani. Tällä hetkellä koenkin olevani juuri minulle sopivassa työssä, joka vastaa aiemmin opittuja taitoja ja osaamista sekä organisaatio edesauttaa kehittymään jatkossakin. Opintojen aikana omaksutut taidot ja tiedot tukevat hyvin työtäni. Tampereen yliopistossa opin monia hyödyllisiä taitoja ja tietoja, joita olen voinut käyttää työssäni. Tärkeimpänä nostaisin kuitenkin kyvyn nähdä yhteiskunnalliset rakenteet ja niiden vaikutukset toimialoihin, vuoropuhelun korostamisen ja osallistamisen tärkeyden. Oma kokemukseni on, että ympäristöpolitiikan ja aluetieteiden opintokokonaisuus valmistaa opiskelijoita erinomaisesti toimimaan yhteiskunnallisella kentällä siten, että sen moninaisuutta, rajapintoja ja vaikutussuhteita voi ymmärtää. Vinkkinä spatikaanille: Ensimmäistä työpaikkaa etsiessä suosittelen katsomaa yksittäistä työnkuvaa pidemmälle ja etsimään kiinnostavia organisaatioita, joissa on mahdollisuus edetä. Vastavalmistuneen, jolla ei ole paljoa työkokemusta, on luonnollista aloittaa suorittavalta tasolta.
Jemina Suikki