Alumnikuulumisia

Ympäristöpolitiikasta projektiasiantuntijaksi Tampereen kaupungille

Elli Kotakorpi


Aloitin ympäristöpolitiikan pääaineopinnot Tampereen yliopistossa vuonna 2004. Olin jo sitä ennen opiskellut kyseistä ainetta pari vuotta, vaikka virallisesti pääaineeni olikin tietojenkäsittelyoppi. Olin hakenut ympäristöpolitiikkaan monta kertaa, kunnes neljännellä yrittämällä mahduin viimein 10 onnekkaan joukkoon. 

Tietojenkäsittelyopista tuli luontevasti sivuaineeni. Muiksi sivuaineiksi otin kansantaloustieteen sekä Helsingin yliopistosta JOO-opintojen kautta ympäristöekonomian. Jälkikäteen voin todeta, että sivuaineita olisi pitänyt lukea enemmän, jotta niillä olisi ollut merkitystä työuran suunnan kannalta. Luin kutakin sivuainetta noin 20 silloista opintoviikkoa. 

Opinnot sujuivat hyvin, mutta työllistyminen alkoi huolestuttaa noin 4 opintovuonna. Sitä ennen en ollut asiaa juuri ajatellut vaan luotin siihen, että jos hoidan opinnot huolellisesti oman alan työpaikan löytyminen on itsestään selvää. Tuolloin kuitenkin alkoi valjeta ettei ympäristöpolitiikka suoraan valmista mihinkään tiettyyn hommaan. Toki tästä oli opintojen aikana puhuttu, mutta asia valkeni kunnolla vasta kun aloin itse selailla työpaikkailmoituksia.

Lopulta kuitenkin työura lähti käyntiin hyvin. Hain ja pääsin tekemään gradua Suomen luonnonsuojeluliiton koordinoimaan hankkeeseen, jossa tutkittiin suomalaisten kotitalouksien luonnonvarojen kulutusta. Gradun tekeminen osana tutkimushanketta tuntui mielekkäältä ja hankkeen kautta syntyneet kontaktit olivat tärkeitä työllistymisen kannalta. 

Valmistuin kesällä 2008. Haettuani pari kuukautta töitä Suomesta päätin lähteä harjoitteluun Saksaan CSCP:lle (UNEP/Wuppertal Institute Collaborating Centre on Sustainable Consumption and Production). Kuulin paikasta SLL:n tutkimushankkeen vetäjien kautta. Harjoittelun päättymisen jälkeen halusin palata takaisin Suomeen, mutta minulle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa CSCP:n konsulttina Suomesta käsin. Tämä sopi minulle oikein hyvin, koska työ oli mielenkiintoista ja mahdollisti Tampereella pysymisen. Tampereella ei tuolloin ollut tarjolla oikein mitään koulutustani vastaavaa työtä.

Tein CSCP:lle töitä kotoa käsin noin 1,5 vuotta. Työni sisälsi lähinnä kestävän kulutuksen aihepiiriin liittyvien erilaisten selvitysten tekemistä ja rahoitushakemusten valmistelua, eli käytännössä tiedonhakua, lukemista, analysointia ja loputtomasti kirjoittamista. Työssä tarvittiin samantapaisia taitoja kuin esimerkiksi gradun teossa, mutta työtahti oli monta kertaa nopeampi. Uusiin aihepiireihin piti päästä sisälle saman tien ja uutta tekstiä syntyä hetkessä.

Keväällä 2010 Tampereen kaupunki käynnisti ECO2 – Ekotehokas Tampere 2020 -hankkeen, johon haettiin projektiasiantuntijaa. Olin katsellut töitä Tampereelta jo pidempään, koska työskentely kotona ilman työyhteisöä alkoi kyllästyttää. ECO2:n projektiasiantuntijan paikka oli oikeastaan ensimmäinen löytämäni koulutustani ja kiinnostustani vastaava työpaikka Tampereella. Onnekseni sain sen. 

Nyt olen työskennellyt ECO2:ssa noin 2 vuotta. Työ on hyvin mielekästä ja monipuolista. Tehtävät sisältävät projektien suunnittelua, valmistelua, käynnistämistä, seurantaa ja raportointia sekä rahoituksen hakemista. Lisäksi hoidan hankkeen viestintää. Osaamiseni on näiden kahden vuoden aikana karttunut roimasti. Yliopisto-opinnot antoivat pohjan ymmärtää yhteiskunnan ja ympäristön vuorovaikutussuhdetta monipuolisesti. Varsinaiset käytännön työtaidot, kuten projektiosaaminen, karttuvat kuitenkin vasta työelämässä. Ympäristöpolitiikan opintojen kautta saavutetut tiedon analysointi- ja jäsentelytaidot antavat tähän hyvän pohjan.

Elli Kotakorpi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *