Työharjoittelupaikkojen vilkkain hakuaika on jo täydessä vauhdissa. Mutta minkälainen hakemuksesta tai ansioluettelosta kuuluu tehdä? Millä tavalla haastatteluun kannattaa valmistautua ja miten kysymykseen omista heikkouksista pitäisi vastata?

Tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen Johtamiskorkeakoulun alueellisen kehittämisen tutkimusryhmästä (SENTE), Ekokumppanien viestinnän suunnittelija Matti Huhta, Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) viestintäpäällikkö Matti Nieminen ja Tampereen kaupungin palvelupäällikkö Sanna Flink kertovat alla spatikaaneille vinkkejä harjoittelupaikan hakemiseen.

MILLAINEN ON HYVÄ TYÖHAKEMUS?

”Hyvä työhakemus tuo esiin hakijan keskeisen motivaation työpaikan hakemiseen. Työhakemus on siis jollakin tavalla personoitu suhteessa haettavaan työpaikkaan. Jo tässä vaiheessa kannattaa pyrkiä tutustumaan siihen organisaatioon, johon on hakemassa”, Jari Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä.

”Lyhyt. Siinä pitää näkyä, että hakemus on kirjoitettu juuri tätä paikkaa varten, ei vain firman nimi vaihtamalla. Unelmatilanteessa hakija ratkaisee jonkin organisaation osaamisvajeen tai ongelman. Pahimmassa tapauksessa joudumme keksimään hänelle tekemistä ja katsomaan perään”, Matti Huhta, Ekokumppanit.

”Napakka, osaamista ja motivaatiotakin esiin tuova. Kieliopilliset virheet tai huolimattomuusvirheet saattavat kiinnittää huomiota ainakin viestinnän tehtäviin haettaessa”, Matti Nieminen, SLL.

” Sellainen joka vastaa työpaikkailmoituksessa kerrottuihin asioihin ja työantajan tarpeisiin. Erityisen tärkeää on vastata tehtävässä eduksi katsottaviin ja edellytettyihin asioihin”, Sanna Flink, Tampereen kaupunki.

MILLAINEN HYVÄ CV ON?

”Ensinnäkin on todettava, että minusta opiskelijoidenkin CV:t ovat nykyään oikein hyviä. On tietysti selvää, että vähäisellä ammatillisella kokemuksella ei voi tehdä kovin laajaa CV:tä. Siinä mielessä CV:hen voi nostaa myös esimerkiksi harrastusten vastuutehtäviä ja niin edelleen. Kannattaa kuitenkin miettiä, millaiset ansiot ovat ihan oikeasti merkityksellisiä haettavan työn kannalta. Yleinen aktiivisuus kuitenkin kertoo ihmisestä paljon”, Jari Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä.

”Hyvässä CV:ssä on haettavan paikan ja hakevan organisaation kannalta relevantti kokemus ensimmäisenä. On hyvä, että monipuolinen kokemus on näytillä – arvostan esimerkiksi kaikenlaista myynti- ja asiakaspalvelukokemusta, vaikka se ei haettavaan paikkaan paljoa liittyisi. Kun enemmän kokemusta on takana, ihan kaikkia pieniä luottamustoimia ja keikkaduuneja ei tarvitse mainita. Liika herättää kysymyksiä ja jättää ei-toivotun vaikutelman. Kuva on kiva, siitä jää joku mielikuva ihmisestä. Mitään missikisoja ei ainakaan meillä olla pitämässä, eikä rekrytointipäätöstä tehdä ulkonäköperustein”, Matti Huhta, Ekokumppanit.

”CV:llä on vakiintunut muotonsa, joka tuntuu ajan saatossa hieman kehittyvän. Mutta eiköhän kaikilla työpaikoilla ole toivetta saada CV:n muodossa tiukasti pakattua tietoa koulutuksesta, osaamisesta, näytöistä ja niin edelleen. Kuva on usein luonteva lisä. Riittävät henkilö- ja yhteystiedot. Suosittelija(t) yhteystietoineen ovat usein hyödyksi työnantajalle”, Matti Nieminen, SLL.

”Selkeä ulkoasultaan, kertoo haettavasta tehtävästä olennaisemmat asiat lyhyesti. Koulutus ja työkokemus on hyvä eritellä CV:ssä loogisessa ja luettavassa järjestyksessä”, Sanna Flink, Tampereen kaupunki.

KUINKA PITKIÄ HAKEMUS JA CV SAAVAT OLLA?

”Nyrkkisääntö varmaankin on, että hakemuksen pitäisi mahtua yhdelle A4:lle. CV:n osalta en näe mielekkäänä laittaa jotakin sivurajaa. Tässä näkyy ehkä yliopistotaustani, sillä yliopistomaailmassa CV:t ovat yleensä aika pitkiä, kun niissä kuvataan tutkimus-, opetus- ja yhteiskunnallisia ansioita”, Jari Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä.

”Mitään maksimimittaa ei ole, mutta vähemmän on enemmän. Muista, ettei kukaan rekrytoi huvikseen. Se on kallista ja aikaa vievää. Selvitä, miksi tähän on lähdetty. Perussyitä on kaksi: ei ole riittävästi resursseja tai riittävästi osaamista”, Matti Huhta, Ekokumppanit.

”Hakemus pitää voida tiivistää klassikkomittaan eli aaneloseen. Parisivuisesta CV:stä yleensä asiat selviävät. Pitkiä julkaisuluetteloja tms. ei välttämättä tarvita”, Matti Nieminen, SLL.

”Hakemus 1 sivu, CV maksimissaan 2 sivua”, Sanna Flink, Tampereen kaupunki.

MITEN TYÖHAASTATTELUUN KANNATTAA VALMISTAUTUA?

”Työhaastatteluun tullessa kannattaa ottaa etukäteen hieman selvää, millaiseen organisaatioon ja työhön on hakemassa. Itselleni on ollut haastatteluissa tärkeää se, että hakija on selvillä siitä, miksi on hakemassa työpaikkaa. Kysymys on tässä mielessä kaksisuuntainen, eli mitä hakija voi tuoda työhön ja mitä hän ajattelee siitä saavansa? On myös hyvä muistaa, että rekrytointitilaisuus on muutoinkin kaksisuuntainen, eli siinä tarkastellaan sekä ihmisen sopivuutta työhön että työn sopivuutta ihmiselle. Mikäli työ ei haastattelussa osoittautuisikaan aivan omaksi unelmatyöksi, kannattaa tilanteeseen suhtautua rakentavasti”, Jari Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä. 

”Kotiläksyt firman perusasioiden kanssa ja haettavan pestin kohdalla pitää olla tehtynä. Mikään ei ota aivoon niin paljon, kuin se, että hakija haaskaa molempien aikaa täysin valmistautumatta. Kannattaa kysellä joltain, joka tietää tai vaikka soittaa lisätietoja. Relevantit kysymykset antavat hyvän ennakkovaikutelman. Ihan morjestellakseen ei kannata soittaa. Vaikka tietosuojavaltuutettu ei suosittele työnhakijan googlausta, työnhakijan kannattaa siihen varautua. Esimerkiksi julkisella sometilillä voi olla työnantajan kannalta kuumottavaa kamaa, joka voi viedä hakemuksesi suoraan paperinkeräykseen ”, Matti Huhta, Ekokumppanit.

”Kannattaa tietenkin tutustua organisaatioon ennalta: verkkosivut, some, julkaisut tai mahdolliset siellä työskentelevät tutut voivat olla avuksi. Työnäytteitä voi varata mukaan, vaikka niitä ei ole välttämättä ole ennakkoon pyydetty. Haastattelun lopulla niitä voi tarjota nähtäväksi, jos siltä tuntuu. Paikalle kannattaa saapua täsmällisesti, ei varsinkaan myöhässä”, Matti Nieminen, SLL.

”Kannattaa kysyä jo haastattelukutsun saadessaan keitä haastattelussa on paikalla, mitä papereita hyvä ottaa mukaan. Kannattaa ottaa mukaan myös hakuilmoitus ja sen kautta miettiä lisäkysyttävää. Haastattelu on aina kahden kauppa!”, Sanna Flink, Tampereen kaupunki.

MITÄ ODOTATTE HAKIJOILTA TYÖHAASTATTELUSSA?

”Pidän työhaastattelua erittäin tärkeänä monestakin syystä. Ehkä tärkein on kuitenkin se, että haastatteluissa jo välittyy paljon tietoa hakijan persoonasta. Persoona on erityisen tärkeä sellaisissa työtehtävissä, joihin liittyy paljon tiimi- ja yhteistyötä tai vaikkapa asiakastilanteita. Esimiesnäkökulmastakin on tärkeää, että kemiat sopiva hyvin yhteen. Persoonasta puhuttaessa on tärkeää mieltää, ettei erilaisiin tehtäviin tarvitaan erilaisia ihmisiä. Ei siis ole vain yhdenlaisia ”hyviä tyyppejä””, Jari Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä.

”Motivaatio, kotiläksyt, vilpittömyys. Ylipukeutua ei kannata ainakaan meille, mutta olemuksellaan täytyy viestiä sitä, että on tosissaan”, Matti Huhta, Ekokumppanit.

”Haastateltavallekin on eduksi, jos hän kykenee vastaamaan kysymyksiin keskittyneen tarkasti, eikä rönsyile sattumanvaraisesti. Vastausten pituuden sopivuuden joutuu usein itse arvioimaan, mutta ei ole kiellettyä tarkistaa, antoiko sopivan kattavan vastauksen. Haastateltavalla on myös mahdollisuus tapaamisessa kysyä aidosti kiinnostavia ja ehkä auki jääneitä oleellisia asioita. Vastaamisen kannattaa olla rehellistä, eikä pelkkää itsensä markkinointia”, Matti Nieminen, SLL.

”Hyviä käytöstapoja ja omana itsenään olemista”, Sanna Flink, Tampereen kaupunki.

MILLAISIIN KYSYMYKSIIN KANNATTAA VARAUTUA VASTAAMAAN?

”Kokemukseni mukaan esimerkiksi opiskelijat ovat hyvin varautuneita vastaamaan tyypillisimpiin haastattelukysymyksiin. Perustyöhaastattelukysymyksiin kannattaa kuitenkin edelleen varautua, sillä ne luovat hyvän pohjan jatkokeskustelulle. Itse käytän haastatteluissa aika paljon hakijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja tarjolla olevan työtehtävän yhtymäkohtien luotaamiseen. Taustalla on ajatus siitä, että näiden asioiden pitäisi olla keskenään hyvin linjassa, jotta ihminen viihtyy ja saa itsestään mahdollisimman paljon irti. Tässä suhteessa kannattaa kuitenkin olla rehellinen; ei esimerkiksi kannata sanoa tähtäävänsä yliopistouralle, jos näin ei ole. Yliopisto voi olla hyvä harjoittelupaikka myös sellaisella henkilölle, joka tähtää analyyttisiin ja luoviin tehtäviin ihan jollain muulla sektorilla”, Jari Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä.

”Rekrytoijaa saattaa kiinnostaa hieman pitemmälle menevät suunnitelmat: minne henkilö on työelämässä menossa. Kannattaa vastata rehellisesti: jos tietyt hommat eivät kerta kaikkiaan kiinnosta, se näkyy joka tapauksessa. Usein ei kuitenkaan haeta yleiskonetta, jota kiinnostaa kaikki ja joka osaa jo kaiken”, Matti Huhta, Ekokumppanit.

”Myös yllättäviin, ei toki asiattomiin. Vastakysymyksillä voi tarkentaa, jos itselle epäselvää”, Matti Nieminen, SLL.

”Miksi juuri tämä tehtävä, mikä siinä sinua erityisesti kiinnostaa ja perustelut näihin”, Sanna Flink, Tampereen kaupunki.

MITEN HAKIJAN KANNATTAA VASTATA KYSYMYKSEEN HUONOISTA PUOLISTAAN?

”Kannatan tietysti rehellisyyttä tässäkin, mutta ei hakijan tarvitse omaa työnhakuaan torpedoida tuomalla esiin kaikkia heikkouksiaan. Usein heikkoudet kannattaakin mieltää kehittämiskohteina. Olen varma, että työnantajaan tekee vaikutuksen se, jos työnhakijalla on näihin heikkouksiinsa liittyen myös ajatuksia siitä, kuinka niitä kohtia voisi parantaa tai kuinka työssä voisi hyödyntää paremmin omia vahvuuksiaan”, Jari Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä. 

”Meillä ei ole tapana kysyä niitä. Lyhyesti kannattaa varautua vastaamaan asiallisiin siviilielämän kysymyksiin. Usein harrastuksista on apua töissäkin”, Matti Huhta, Ekokumppanit.

”Kaikilla on kehityskohteita itsessään. Omaa potentiaalia niiden kehittämisessä voi arvioida”, Matti Nieminen, SLL.

”Kannattaa esittää ne kehittämiskohteinaan”, Sanna Flink, Tampereen kaupunki.

ONKO TÄRKEÄÄ, ETTÄ HAKIJALLA ON HAASTATTELUN LOPUKSI JOTAIN KYSYTTÄVÄÄ TYÖPAIKASTA?

”Ei se varmasti välttämätöntä ole, mutta luo tietysti osaltaan hyvää vaikutelmaa. Perussääntö on varmasti se, ettei kannata kysyä vain työn ulkoisiin tekijöihin (esim. palkka, työajat) liittyviä kysymyksiä, vaan olla myös kiinnostunut myös työn sisällöistä”, Jari Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä.

”Pitäisin outona, jos hakija ei löydä mitään kysyttävää ja kaikki on päivänselvää. Toisaalta ensimmäistä työpaikkaa hakiessa ei välttämättä osaa huomioida vaikka työyhteisöön liittyviä asioita”, Matti Huhta, Ekokumppanit.

”Kyllähän se usein kertoo jotakin hakijan kiinnostuksesta. Toki väkisin tehdyt kysymykset saattavat vaikuttaa … sellaisilta”, Matti Nieminen, SLL.

”Ei välttämätöntä mutta on hakijan itsensä eduksi käyttää tilaisuus hyväkseen ja kysyä rohkeasti kaikki mikä vielä mieltä askarruttaa”, Sanna Flink, Tampereen kaupunki.

MITÄ MUITA VINKKEJÄ HALUAISITTE ANTAA HAKIJOILLE?

”Kliseiden klisee, mutta olkaa omia itsejänne! Esimerkiksi haastattelutilannetta voi jännittää, mutta se ei haittaa mitään. Se sen sijaan on ongelma, jos pyrkii olemaan jotain sellaista, mitä ei oikeasti ole. Ongelma ei ehkä realisoidu haastattelussa, mutta myöhemmin työssä se tulee vastaan ennemmin tai myöhemmin. Rakentava, aktiivinen ote erilaisissa tilanteessa toimii myös aina”, Jari Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä.

”Melkein kaikki ovat kiinnostuneita tekijöistä, joilla on asenne kohdallaan. Alkeistason työelämätaidot ja käytöstavat pitää olla hallussa, niitä ei ole aikaa eikä halua opettaa. Haluamme nähdä, että hakijalla on kiinnostusta, motivaatiota ja aloitekykyä. Jos harjoittelijaa pitää esimerkiksi olla koko ajan neuvomassa, rajahyöty koko harjoittelusta on siinä ja siinä. Toisaalta reippaita, taitavia ja muutenkin hyviä tyyppejä jää aina kaipaamaan ja mielellään auttaa eteenpäin vaikkapa suosittelijan roolissa”, Matti Huhta, Ekokumppanit.

”Pyri aitoon vuorovaikutukseen haastattelijoiden kanssa. Tällaisen yhteyden syntyminen on hyvä asia molemmille osapuolille. Älä pelkää jännittämistä. Se saattaa kuvastaa myös motivaatiota tehtävään”, Matti Nieminen, SLL.

”Ole oma itsesi ja luota itseesi, muista että valintaa tehtävään tekevät sekä työnantaja että sinä itse! Haastattelu on myös hakijalle paikka, jossa selvittää onko kyseinen tehtävä sinua varten”, Sanna Flink, Tampereen kaupunki.

Teksti: Alisa Vänttinen

Kuva: Aleksandra Riki