Oletetaan, että sinulla on idea. Tiedät, miten haluaisit sitä kehittää ja sinulla on taitoa viedä asioita eteenpäin. On kuitenkin ammattitaitoa vaativia osa-alueita, joita et itse kykene toteuttamaan. Oletetaan, että jossain on toinen ihminen, joka jakaa kanssasi samanlaisen kiinnostuksen. Hänellä on työn toteuttamiseen vaadittavia täydentäviä taitoja. Jossain on myös kolmas ihminen, joka on kiinnostunut aihepiiristä. Yhdessä te saatte idean lentämään!

Meillä on ongelma. 1 + 1 + 1 = 0, jos osaamiset eivät kohtaa. Viime syksynä tätä ongelmaa pohtimaan ja ratkaisumahdollisuuksia etsimään muodostui Region sähköpostilistalla ryhmä, joka ajan saatossa sai nimen Regio think tank. 

Olut oli kylmää, se oli hyvää ja sitä kului sopivasti. O’Connellsin kirjasto tuli tutuksi aktiiviselle enimmäkseen aluetieteilijöistä koostuvalle suunnitteluryhmällemme. Tapaamiset yhdistivät mukavasti meitä nuorempia ja varttuneemman ikäpolven opiskelijoita. Laaja yhteistyö oli todella tervetullutta, sillä ilman vanhempien käytännön kokemuksia ja osaamista ajatuksemme olisivat saattaneet jäädä paperille.

Kuvio alkoi selkiytyä. Tarvittaisiin foorumi. Siellä voisi luoda profiilin, vaihtaa ideoita ja luoda ryhmiä. Tarvittaisiin työtilat, tietokoneita, fläppitauluja, sohvia, kahvia ja pääomaa. Ympäristön tulisi olla avoin, houkutteleva ja kannustaa keskusteluun. Yhteiset illanvietot tilassa olisivat arkipäivää. Hämmästyksemme oli suuri kun saimme selville, että tällainen toimija löytyy jo tällä hetkellä Tampereelta!

Demola on vuonna 2008 perustettu Tampereen korkeakouluopiskelijoiden, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön mahdollistava avoin innovaatioympäristö. Demola on fyysinen tila Finlaysonilla. Se on ohjausta, koulutusta ja motivointia. Se on mahdollisuus ansaita opintopisteitä tekemällä töitä monitieteisissä projekteissa. Paitsi että Demola on erinomainen kanava saada jalkaa työnantajan oven väliin, se on opiskelijoille suuri mahdollisuus perehtyä omaan osaamiseen. Parhaimmillaan työssä kiteytyy se, mitä elämässä haluaa tavoitella. 

Mahtava homma! Innosta tuikkivien silmiemme eteen avautui kuitenkin todellisuus, jossa tarjolla olevat projektit liittyvät mobiiliteknologiaan, pelisuunnitteluun, käyttöliittymäsuunnitteluun… aina johonkin sellaiseen, mistä meillä aluetieteilijöillä ei ollut hajuakaan. Syykin selvisi. Demolan taustalla vaikutti Tampereen Digimedia- osaamiskeskusohjelma. Tästä syystä koko projektitarjontakin oli suunnattu erityisesti Tamkin, TTY:n ja TaY:n tietotekniikan opiskelijoille. Kaikesta huolimatta olimme vakuuttuneita siitä, että meidän hallintotieteilijöidenkin kuuluisi olla Demolassa jollain tapaa mukana. 

Ankara pinnistely alkoi. Mikä yliopistossamme on ainutlaatuista? Mistä sellaista osaamme tehdä, josta yritykset ovat kiinnostuneita, ja josta he ovat valmiita maksamaan? Millä perusteella meidän osaamisemme tulisi nostaa teknologian rinnalle näin ainutlaatuiseen ympäristöön? 

Hetken ihmeteltyämme haistoimme ilmassa leijuvan keskustelun sosiaalisista innovaatioista. Niiden olemuksesta kukaan ei tuntunut tietävän mitään. Aihepiiri oli jotain juuri sopivan epämääräistä, mutta lupaavan salaperäistä. Otimme yhteyttä Demolan projektipäällikköön ja avaintoimijoihin. Viestimme oli selvä. Sosiaaliset innovaatiot nostaisivat vahvan yhteiskunnallisen yliopiston osaamisen ja julkisen sektorin haasteet Demolan portfolioon. Tällainen teknis-sosiaalinen osaamisyhdistelmä kykenisi toimimaan entistä tehokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin Tampereen kontekstissa. Uusi yhdistelmä mahdollistaisi paitsi kasvuyritysten synnyttämisen, myös paikallisen kehittämisen haasteisiin vastaavien luovien ratkaisujen etsimisen. 

Joulukuisena päivänä Hermian naulakkoon ripustettiin neljä takkia. Ne kuuluivat aluetieteen professori Markku Sotaraudalle, Hypermedialaboratorion yliassistentti Tere Vadénille, Senten Jari Kolehmaiselle ja minulle, aluetieteen aloittelijalle. Vierailu ei jäänyt ainoaksi. Tapaamista seuranneen kevään aikana järjestettiin useita tapaamisia, osanottajien joukko laajeni ja sopivien sosiaalisten projektiaihioiden etsiminen käynnistettiin. Kesään mennessä muutama idea oli niin pitkällä, että päätimme käynnistää opiskelijoiden rekrytoimisen projekteihin.

Minusta tuli vetäjä kahteen projektiin. Tiesin, että työmme tulokset punnittaisiin tarkkaan ja niistä riippuisi sosiaalisten innovaatioiden tulevaisuus Demolassa. Emme saisi epäonnistua!

Saimme kasaan innostuneen sakin. Projekteissa työskenteli yhteensä 16 henkeä Tampereen yliopistolta, Tampereen Teknilliseltä yliopistolta ja Helsingin yliopistolta. Tapasimme säännöllisesti Demolassa, jossa pidimme esityksiä, järjestimme työpajoja ja kokeilimme monia erilaisia työmenetelmiä. Tapaamisten välissä teimme lukuisia haastatteluja ja kävimme tapaamassa erilaisten organisaatioiden asiantuntijoita. Neljän kuukauden työn tuloksena syntyi konsepti kansallisen innovaatioympäristön organisaatiorakenteesta ja, kuvaus maakunnallisen luonto- ja hyvinvointimatkailun kehittäjäorganisaation toimintaideasta ja liiketoimintamallista. Esittelimme työmme tulokset tilaisuuksissa, joista jälkimmäisessä oli liki 80 kuulijaa Ikaalisten kaupunginjohtajasta Tampereen elinkeinoyhtiö Tredean toimitusjohtajaan. 

Nämä tulokset vakuuttivat päättäjät. Olimme onnistuneet! Uusia sosiaalisiin innovaatioihin liittyviä projekteja avautuu Demolassa jo kuluvan syksyn aikana muutamia ja niitä tulee keväällä lisää. Uskon että lähitulevaisuudessa julkisen sektorin projekteja saadaan käynnistettyä muutamia, ja kokemusten karttuessa vielä huomattavasti enemmän. Demolan sisäisessä toiminnassa kiinnitetään jatkossa huomiota erityisesti metodiikan kehittämiseen ja koulutusten järjestämiseen. Niiden avulla opiskelijoiden kynnys tulla mukaan muuttuu toivottavasti entistä matalammaksi.

Demolaprojekteissa on oiva tilaisuus esimerkiksi hallintotieteen opiskelijoille hankkia työkokemusta omaan alaan liittyvissä projekteissa, saada jalka työnantajan oven väliin ja päästä kehittämään omia ideoita ja unelmia yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa. Projektityössä saaduista kontakteista ja kokemuksista voi olla arvaamatonta hyötyä. Tähän mennessä minulle on poikinut kaksi puhujapyyntöä tiedetapahtumiin, houkutteleva työtarjous, valtava sosiaalinen verkosto ja tarjous päästä kirjoittamaan artikkelia tutkijaryhmässä kansainväliseen julkaisuun. Suosittelen lämpimästi projekteihin osallistumista erityisesti valmistumassa oleville opiskelijoille!

Olen vakuuttunut siitä, että ainejärjestöillä ja jopa yksittäisillä opiskelijoilla voi olla merkittävä vaikutus opiskelijoita koskevien toimintojen ja ympäristöjen suunnittelussa. Vielä kiinnostavampaa mielestäni on se, millaisia vaikuttamismahdollisuuksia Demolan kaltaiset ympäristöt tarjoavat opiskelijoille tulevaisuudessa. Projektien kautta on mahdollista vaikuttaa suoraan uusiin rakenteisiin, toimintamalleihin ja ajatteluun. Toisin sanoen Demolan kaltaisten organisaatioiden kautta opiskelijat voivat aidosti vaikuttaa siihen, millaiseksi ympäröivä yhteiskunta muodostuu.
Teksti: Pode
Kuvat: Josefiina Sipinen

Faktoja:

• Demolaprojektit kestävät kolmesta kahdeksaan kuukauteen
• Projekteihin osallistumisesta saa opintopisteitä ainakin Yhdyskuntatieteiden laitoksella, jatkossa todennäköisesti myös muilla laitoksilla
• Projekteista maksetaan pienimuotoinen palkkio niiden valmistuessa
• Projektit löytyvät osoitteesta www.demola.fi
• Demolan sivuilla on blogeja, joiden kautta pääsee kurkistamaan tällä hetkellä käynnissä olevien projektien elämään